KAUNEUSJUTTUJA

Nyt on vuorossa kauneuspostaus. Eli, tuotteet, joita tarvitsen... ja onpa joukossa jokunen työkalukin.

Tämä hiuksiin jätettävä kurittaa luonnonkiharat, ja sähköisyyden. Ihana tuoksu ja ei tahmaa! Tilaan näitä Britanniasta, ai miksi? Katsoppa muuten hintoja....

Suoristusraudat, joilla saa laineita, kiharaa ja suorat kutrit. Ostin aikoinaan työkaverilta. Ja hyvin toimii. En voi elää ilman näitä =)

Suoristusraudat tarvitsevat sitten tökötin, joka suojaa hiusta. Tämä on hyvä tuote. Käy myös föönäukseen ja tuuhentaa hiusta. Tykkään!

Klipsipidennykset, juhlakampauksiin, letteihin yms. Ei kuluta omaa hiusta, kuten sinetti tai teippipidennykset. Tosin partana käytän vain kuvaustilanteessa, mutta onkohan oikeasti olemassa parranpidennyksiä?

Oih, rakastuin tähän heti! Pehmentää ihoa, on tasainen iho.Suositellaan meikin alle, mutta käytän ilman sitäkin. Eli kyseessä on ns. primer. eli meikipohjustusvoide. Päihitti minun entisen suosikkini, eli valokynän...

BB-voide, kaikki yhdessä, on muuten mainonnnan väärti. Ei tarvitse puuteria, nassu ei kiillä ja kosteuttaa hyvin. Uuuh, me like! Pääsee helpolla.

Ripsari. Vedenkestävää, aina! En mene viemään roskiakaan ilman ripsaria. Väri aina musta. Joskus teininä oli vihreää, mutta nyt aina musta. Se on the väri. En käytä ripsipidennyksiä yms. Minulla on ihan hyvät ja kauniit ripset. Ne tarvitsevat vain mustaa väriä. Aamen.

Huulipunat ja kiillot. Niitä olla pitää. Diggaan nudeja ja ruskeaan taittuvia. Ne sopii minulle. Ja pari pinkkiäkin on. Kesäksi. Näitä on aina käsilaukussakin. 

Eyeliner. Musta, oih, tällä saa silmät nätiksi, ja ei tarvii muuta. Teen vaan ohuen rajauksen yläripsien tyveen ja siinä se. Perusmeikki arkeen ja juhlaan. Joskus voi olla luomiväriä. Mutta ei ole pakko.

Huulirasvariippuvainen. Tunnustan. Näitä on laukuissa, autoissa ja yöpöydän laatikossa. En voi mennä nukkumaan ilman huulirasvaa.

Ja ennen nukkumaanmenoa rasvataan kädet. Sairaanhoitajan kädet kuivuvat herkästi, ja näin ollen, käsivoidettakin löytyy ja sieltä sun täältä. mutta tämä ihanan mustaherukan tuoksuinen  rasva on yöpöydällä.

Kynsilakat <3 no, hoitoalalla ei saa olla  lakkaa kynsissä. Joten, pitkät vapaat ja lomat talsin kynnet  lakattuna. Ja mitä villeimmissä väreissä. Kauniit kynnet kruunaavat kädet.

Kookosöljy, ihoni pehmentäjä. tämä purnukka on 2 euroa, Kanarialta.  seuraavakin tuote on Kanarialta....

Aloe Vera geeli. Auttaa auringonpolttamiin, Karvanpoiston jälkeen viilentää ihoa.Koukussa tähän tuotteeseen.  (Ja luultavasti sääsken puremiinkin auttaa ).Pari purkkia ostin Kanarialta. 

Vihaan karvoja. Ajelen, sheivaan epilaattoroin kaikki pois. Joka päivä. Arrrgh, jos olisi rahaa, menisin välittömästi johonkin laaserointiin ja laaseroisin karvat taivaan tuuliin! .Karvat, yök. Sileys, nam.

Pinsetit, näillä kiskotaan kulmakarvat siistiksi. Kauniit kulmakarvat on naisen kruunu. Paksut ei niinkään. Saatikka yhteenkasvaneet. Minusta olisi tullut vallan mainio kulmakarvataiteilija. Muotoillut kulmakarvoja ja tehnyt naisista kauniita. Harvemmin värjäilen kulmiani, ne on luonnostaan tummat. Pidän kulmakarvoistani. 

Kasvovoide, minulla on pintakuiva iho ja tarvitsen rasvaa, Ostin ensimmäisen rasvani joskus 35 vuotiaana. Ja kai pitää kohta ostaa silmänympärystökötti. Mutta luotan geeneihini ja uskon että ryppyjä ei niin vaan tule =)

Luotan Rexonaan. Hajuton, kuten sairaanhoitajan kuuluu olla. PAITSI...

vapaalla. Tässä minun suosikkihajuveteni.  Nuuuuh. En pidä voimakkaista Poisoneista ja vastaavista. Nämä on hyviä. 

Ja lopuksi Bepanthen. Huulirasva, pyllyrasva, käsivoide, tatuointirasva, kuivettumarasva... kaikki yhdessä. Tämä on muuten ostettu Budapestistä. Maksoin 1/3 hinnan Suomen vastaavasta.  Parasta rasvaa in da world!

AHDISTUSPÄIVÄ

Olin pääsykokeissa AMKhon opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Jep. idioottia, en ole opistoasteen tutkinnollani ja 15 vuoden työkokemuksellani pätevä opiskelemaan hoitotyön opeksi tai hoitotyön johtamista. Luulevat varmaan että otan jonkun sähköjohdon ja ja johdatan opetuslapset Jordan-virtaan.

Lisäksi on puskenut päälle ahdistus ulkonäöstä. Taas kerran. 4 kertaa viikossa kuntosalia, ja siihen 3 kertaa viikossa juoksulenkki, paino pysyy samassa, vaikka noudatan hyvää ruokavaliota. Naama edelleen peilissä petolinnun perseen näköinen ja tukka roikkuu sinne ja tänne, ei-niin-kauniisti.

Tukka olis tarkoitus värjätä, mutta siihen oli  toiset haaveet kesäksi, mutta piti ostaa auton renkaat. eli samalla tylsällä päällä mennään, juuri nyt on se vaihe, että ei tee edes mieli värjätä. Vituttaa niin paljon, kun haaveet uudesta tukasta kaatuivat.

Naamaa nyt ei voi muuttaa, ei ole rahaa kauneusleikkauksiin. Pakko kelvata, onneksi on Prisman pussi ja Pirkka pussi kaapissa, voi vaihdella. Pikkukonsti piristää ulkonäköä. Halvempi kuin Tallinnan lääkäri.

Ja ärsyttää, kun teen hiki hatussa töitä liikunnan kanssa kropan eteen, tulokset on seis, ja paino vaan kummittelee samassa. Jotain teen väärin? En vain tajua mitä? ÄÄÄÄÄÄ.... haluan tuloksia!

Ei kait se auta, pakko tyytyä tähän mitä on. Onneksi on saanut olla tavallinen taavetti ikänsä, enemmän varmaan vituttasi jos olisi ollut kaunis ja ihana ja hoikkanen....

Enkä osaa piirtää, en laulaa, en omaa mitään erityislahjakkuuksia, aika tylsä tyyppi loppupeleissä. Ehkä vaan menen peiton alle ja toivon parasta.

AJATUKSIA LUMIPYRYSSÄ

Tuolla ikkunan takana on lumituisku. Hiukan masentava ja typerä keli. Tietää myös lumitöitä. Pidän niistä, ei siinä, mutta tahtoo tuo rakas kuntosaliharrastus kärsiä. Toisaalta, siinä kyllä tulee hiki. 

Meillä on tällä viikolla thairuokaviikko. Hyviä makuelämyksiä tehty katkarapusista, naudanlihasta ja kanasta. Katkarapuset kookoskastikkeessa ehdottomasti paras.  Perjantaina kokeillaan vielä kalaa. Resepti vielä hakusessa.

Kauheasti on eri ajatuksia päässä. Osa hyvinkin ristiriitaisia, osa taas hyvinkin selkeitä. Tänään raapustin AMK-haku paperit netissä menemään. Päivitän opistoasteisen AMK-tutkinnoksi, ja sitten aukeaa mutama jatko-opinto paikka helpommin, kuin nykyisellä tutkinnollani. Lisäksi voin opiskella uutta pätevyyttä lastensairaanhoitaja tutkintoa tukemaan.  Tuossa onkin minulle pariksi vuodeksi projektia. Opinnäytetöineen. Jos vaan pääsen opiskelemaan.

Ristiriitaiset ajatukset liittyvät lähestyvään isän syntymäpäivään. Isä kuoli ollessani 8 vuotias, ja olen monesti pohtinut, miten tuo isättömyys on vaikuttanut elämääni. Ehkä eniten kuvana, miten näen itseni naisena ja suhteessa ulkonäkööni.  Samoin vahva miehen malli on uupunut maailmastani. Minulla oli elämässä kuitenkin setäni, joka oli miehen mallina. Iso kiitos hänelle. 

Miessuhteet kerrotaan heijastavan isäsuhdetta. Ensimmäinen mieheni oli kyllä kaukana hänestä. Isäni on muistoissani iso, lämmin ja nauravainen. Ikinä ei suuttunut, vaikka aihetta ei ollut. Kertoi vitsejä, ja piti sylissä ja huolehti. Rakastava isä. Turvallinen isä. Nykyinen mieheni on tuo turvallinen ja kiltti. Ja saa minut nauramaan, vaikka kuinka yrittäisin yrmyillä ja mököttää.

Pähkäilen joskus lisää tätä teemaa. Kuitenkin isäni kuolema oli elämäni käännekohtia. Tavalla siinä hetkessä jouduin kasvamaan isoksi tytöksi, itse koen lapsuuteni loppuneen siihen. Surullinen lause. Ei kenenkään lapsuus tulisi loppua noin brutaalilla tavalla. Mutta elämä on märkä sukka, joka joskus lässähtää naamalle. 

Tuuli tuivertaa nurkissa, koirat nukkuvat ja minäkin pian.