tiistai 23. heinäkuuta 2013

SUOMALAINEN KATEUS

Facebookkini inboxiin ilmaantui viestejä (pitemmällä ajanjaksolla siis), että pusukuvat ärsyttää, liikuntapäivitykset ja ruokavalio ja fitness tsemppikuvat vituttaa, ja koirajutut myös. 

Suomalainen kateus, se vie onnenkin pesästä, miksi on vaikea sulattaa, että joku rakastaa, sillä on kivaa päivästä toiseen. Jaksaa urheilla, ja tykkää pitää huolta kropastaan ja vielä kehtaa sitä esitellä.

Voi ristus. Minkä minä sille voin, että joku on tekosyillä kyllästetty,ettei pääse lenkille, salille ja ei välitä mitä paskaa ruokaa sisäänsä upottaa. Minä välitän, ja yritän esimerkilläni tsempata muitakin elämänsä parantamiseen. Minun silmiini koskee katsoa kaduilla kulkevat plösöt, ryhdittömät ihmiset. Nuoret ihmiset, joilla elämä edessä. Voivat olla hoikkia, mutta, koska liikkumista ei tapahdu, vatsa pullottaa löysänä, pakarat littanat, koska penkistä nousee vaan oma perse. Ja kädessä raffinoitua viljaa ja sokeria. No, onneksi minun ei tarvitse pelätä mieheni karkaavan vieraisiin naisiin, koska minä en ole plösö, huonoihoinen ja huonokuntoinen. Olen paremassa kuosissa kuin moni minua nuorempi, saatikka omanikäiseni.  Miehenikin tykkää minusta kiintenä ja seksikkäänä, ilman selluliittejä, ilman roikkuvia tissejä, hyväkuntoisena, itseeni tyytyväisenä ja iloisena.

Entäs jos toinen on onnellinen ja haluaa sen näyttää? Muualla maailmassa voi kulkea käsi kädessä, suudella julkisesti ja näyttää rakkautensa. Ei Suomessa. Pitää piilottaa ja olla kuin ei oltaisi. No, Suomi on järkiliittojen luvattu maa. Minkäs minä voin että teidän parisuhteessannne on jotain vialla. Minulla ei ole. Minä olen onnellinen, minulla on ihana mies, jota rakastan. Ja en häpeä rakkauttani, onneani ja haluan näyttää kuinka leijun maanpinnan yläpuolella. Pidä sinä järkiliittosi, mitäänsanomaton seksielämäsi ja hajuton ja mauton elämäsi. Minä nautin omastani.  Ehkä tämän takia minua ahdistaa suomalainen mentaliteetti niin syvästi, että olen valmis katoamaan Suomen rajojen ulkopuolelle heti kun vain se on mahdollista. 

Ja koirat ja heistä kertominen. Jos kuule omistat kolme koiraa, niin arki kulkee myös noitten höpöjen hännänheiluttajien kanssa. Ne piristävät päivää, siinä missä niiden töllöntyöt raivostuttavat. Osa minun elämääni. Otuksia joita rakastan. Ja jotka rakastavat minua. 

Lisäksi eräs ihminen tosin oli herneen ottanut nokkaan, kun moitin Päivi Räsäsen tuumailuja. Se on ihmisenä idiootti. Jos arvostat hänen mielipidettään, niin olet itsekkin idiootti. En kommentoi tätä enempää. 

Lopuksi eräs päivitykseni, joka kertoo mistä en pidä:

Minua ottaa yksi päivitystyyppi yli kaiken päähän. Siis nämä akankekkulat joitten ukko on työmatkalla/huvimatkalla tai muuten pois kotoa. Sitten ne valittaa "voi ei kun tässä YKSINHUOLTAJANA olen X aikaa" Perkele te mitään yksinhuoltajia ole. Teillon ukko. Sille voi soittaa hyvät yöt ja kertoa kuulumiset. Loukkaa tuo tyhjänvininä OIKEITA yksinhuoltajia. Kuten minun äitini, joka isäni KUOLTUA oli OIKEA yksinhuoltaja. Ei ollut miestä olemassakkaan. Olkaa valittamatta ja miettikää elämän totuuksia. Entäs sitten se valitus, kun lastenne isä kuolisi? Ette muuten pärjäisi varmaan sekuntiakaan. Jos ette nytten edes yhtä viikkoa vaikka se mies onkin olemassa!

Mutta, nyt olen ihan hiljaa, yhtään iloista päivitystä en tule hetkeen sinne pistämään.  Olkoon tyytyväisiä. Saakoon tunkkinsa ja nauttia mökötyksestä. Tunnetusti olen pitkävihainen. 

Kirjoittelen tuntojani vain tänne. Ketä kiinnostaa...

Pitäkää kivaa talitintit.



perjantai 19. heinäkuuta 2013

ILOSAARIROCK 2013 kuvia ja tunnelmia

Käytiin Ilosaarirokissa. Se on Suomen toiseksi vanhin festari. Mukavaa siinä on laajat ihanat nurmikot, joissa hengailla, rento fiilis ja hyvä musiikki. Tässä kuvia ja tunnelmia.

PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT

PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT. Kovasikajutun katsottuani päätin tsekata kaverit livenä. Valloittavia punkkareita. Sanat tuli biiseihin sydämestä ja kaverit veti puoli tuntia yhtä kyytiä. Hyviä ovat soittamaankin. Ja  se aitous ja välittömyys vei sydämen. Paljon parempia kuin moni hieno tilulililiii progebändi, esim. Ruotsista.

PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT

ETERNAL TEARS OF SORROW

Toinen bändi oli ETOS, mitä tuli odottettua Ilosaaren ekana päivänä. Se bändi keikkailee tosi harvoin ja on hyvä. Tykkäsi. Jälleen kerran. On se tuhtia tavaraa. Kaunista musiikkia. Kehumiseksi menee!

ETOS

Nightwishin Hietala liekeissä

Nightwish
 Nightwish, tuo Kiteen kirkas lahja maailmalle. Floor on kuin ketsuppi, joka kruunaa makkaraperunoitten maun. Eli, jos laivan kapteenilla on järki päässä, se pitää tuon kauniisti laulavan amatsoonin firmassaan, ja tekee levyn semmoista musiikkia, että pissiä on kumpparissa pitkään. On muuten sellainen Nightwish tällä kokoonpanolla että mahtavutta on se!
Ei muuta sanottavaa.
Nightwishin Emppu.

Wintersun
 Wintersun, ihan näkemätön bändi. Kuultu ollaan. Ja oli sen verran tiukkaa menoa, että käyn toistekkin. Raskasta, ihan viimeisten biisien kohdalla tuntui, että wow, tämä on musiikkia,. Tätä kun kuuntelee, ei tee mieli tapella yhtään. Hyvä bändi. Kiitos.
WINTERSUN
Michael Monroe kipusi ja kapusi

Michael Monroe.

Michael Monroe. Hanoi rocks fanina elämän kohokohtia on tämä keikka. Ei tuottanut pettymystä. Oli tiukkaa mättöä, hyvä fiilis, ja Mikestä uhkui positiivista energiaa ja se on aina hyvä juttu ihmisessä. Loistavaa. Naurattaa vieläkin. Mukavaa, kun joku on noin energinen. 
Mustasch

Alunperin piti esiintyä Motorhead, mutta koska Lemmy on kipeä, niin  Viikset korvasi. Kaikilla bändin jäsenilla oli Motorhead paidat päällään tämän takia. Keikka itsessää oli kunnon rautaista rokkenrollia.  Ihan hyvä korvike. Paranehan Lemmy. Sinua odotetaan. 

PUSUKUVA
Sitten me muuten hengailtiin, pussailtiin, juotiin ja syötiin. Ja jalatkin oli kipeät. Mutta kiva rokki, ihana sää, ja niin edelleen.

Rokki-irvistys.


keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

RAKKAUTTA VAI JÄRKEÄ?

http://www.avatv.fi/rakkausjaseksi/artikkeli.shtml/suomalaiset-valitsevat-jarkiavioliiton-intohimon-sijaan/2011/08/1369660

Vetää hiljaiseksi. Yli 62 prosenttia suomalaisista haluaa elää ilman intohimoa, kaikenvievää rakkautta ja olla järkevästi yhdessä, elää tasapaksua elämää. Jos himot hyrräävät, tehdään se kumppanilta salassa.

Miksi tulinen rakkaus mieletään, että mies on joku renttu? Tulisen intohimon voi löytää tavallisestakin ihmisestä, kun vain kemiat toimii fyysisesti. Uskon rakkauteen, uskon että se voi kokea kuka tahansa, kun vain pitää silmänsä auki, on avoin ja ei ole ennakkoluuloinen.

Toisinaan tuntuu, että joku kumppani otetaan vain siksi, kun ei ole saatavilla sitä täydellistä sielunkumppania. Riittää kun on joku. Vaikka se joku ei pidä samasta musiikista, tai samoista elokuvista, eikä hän saa sinua nauramaan joka päivä.  Kun vaan ei uskalleta olla itsekseen, löytää omia  vahvuuksia ja heikkouksia ja osata  olla itsensä kanssa sujut. Kun rakastaa itseään, on valmis rakastamaan muita. Ehkä siksi moni päätyy rakkaudettomaan liittoon, kun rakkaus omaan itseesnä puuttuu ja näin on kyvytön rakastamaan toista ihmistä.

Itse tuossa tilanteessa olisi enemmin yksin. En halua ottaa huonoa vaihtoehtoa. Haluan se parhaan minulle.
Sen, jonka kanssa voin olla oma itseni, olla rehellinen, hänen kanssaan voin nauraa, upota syliin ja tehdä yhdessä arkisia asioita. Ei olisi ketään muita kuin hän.

Järkiliitossa kuivettuisin kasaan, toimeentulo olisi turvattu, arki menisi ja tulisi, mutta jotain syvempää jää uupumaan. Rakkaus. Se joka liimaa palikat yhteen. Ystävyys ei riitä tuohon kokoonpanoon.  Silloin sortuu uskottomuuteen ja pettämisen kierteeseen.
 "Jos villitykset iskee, ne hoidetaan muualla ja salassa, koti pidetään puhtaana kiinnekohtana."

Rakkausliitossa ei tarvitse pettää,koska se kaikki hyvä löytyy omasta rakkaasta.  Miksi pettäisin ja rikkoisin kalliarvoista, tärkeintä aarretta, mikä minulla on?  Rakkaus on aarre. 

Avioliitto on minulle tärkeä, se on sopimus, joka tehdään loppuiäksi, (okei okei olen kerran eronnut....) siihen panostetaan molemminpuolisesti, sen eteen tehdään töitä ja ihan hepposin perustein ei erota.  Hauskuus, huumori ja yhteen hiileen puhaltaminen on hyvän avioliiton perusta.