Kävinpä lääkärissä. Ihan paikallisessa terveyskeskuksessa. Edellisellä kerralla sain väärän diagnoosin ja hoidon, vaikka lääkärille yritin kertoa jo tehdystä diagnoosista, mistä oireet johtuvat. Ei uskonut. Onneksi ei ukkoa uskonut ja tein kuten aiemmin oli Isossa Sairaalassa neuvottu.
Ajattelin positiivisesti mennessäni lääkäriin, ettei palvelu voi tästä huonontua. No, joo. Ei voinut ei. Valittaessani vaivaa, venäläinen lääkärinainen ei tainnut tajuta mistä on kyse. Näytin Ison Yliopistosairaalan tekstiä, mitä on joskus tehty ja diagnosoitu. Piti ihan sormella näyttää mistä on kyse ollut ja mitä on tehty. Ei tajunnut. Kysyi minulta, miten voisi auttaa. Vihjaisin, että jos vaikka kirurgille ja lähete kuvauksiin? Ei kelvannut, vastasi näin: olkapäässä ei mitään vikaa. Ota kipuun Panadol Forte ja jos vielä kipeämpi ota Burana. Mutta sitä riittää yksi päivässä.
Olin juuri kertonut että Panacodin voimalla nukuttu ja kipeä on. Ja taas ne kipukohtien hakemiset ja kummastelut. Joo, kipeä, sanoin että käsi puutuu kun siitä tietystä kohdasta painat. Tänään en siis ottanut Panacodia, oitin sen Panadol Forten ja Buranan yöksi. Mobilatia se suositteli kanssa. Millään tavoin ei reagoinut pyyntööni päästä kuviin/tai erikoislääkäriin, vaikka selkeästi tarve olisi ollut.
Mikäs tässä, käsi on terve, ei vika, en näe tarvetta jatkohoitoon, sanoi lääkäri Olga. Jatkan elämää ja totean kuvitelleeni vaivani. Ei haittaa, jos en voi nostaa kättä yläilmoihin, tai vääntää rattia. Saatikka, että nukkuessa se puutuu tai sitä polttelee levossa. Otan Panadol Fortea. Kun lääkäri määräsi niin.
No, paikalliseen arvaus, korjaan terveyskeskukseen en taida astella apua enää hakemaan. Paikallinen yksityinen sai minusta asiakkaan, tai sitten odotan pää kainalossa, että pääsen keskussairaalan ensiapuun kun kello lyö 16.00.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti